Varavirtalähde tai tutummin powerbank tai virtapankki. Ne ovat erittäin näppäriä laitteita puhelimen tai vaikka tabletin kaveriksi ja pelastavat monesti päivän, kun akku on hiipumassa hiljaiseen uneensa juuri pahassa paikassa. Nykypäivänä akkukapasiteetin puolesta niitä löytyy todella monesta luokasta, aina muutamasta tuhannesta mAh yli 50 000 mAh asti. Tämän lisäksi on telakkamallisia virtapankkeja, rugged-virtapankkeja, langattomia varavirtalähteitä ja jopa aurinkopaneelilla varustettuja malleja, joihin palataan blogissa hieman myöhemmin. Varavirtalähteen löytäminen voi siis aiheuttaa hämmennystä ja valinnanvaikeus voi yllättää kesken kauppareissun. Jopa joitain suurella akulla varustettuja puhelimia voidaan käyttää toimittamaan varavirtalähteen virkaa. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Oukitel WP19, jossa on jättimäinen 21 000 mAh akku.

Monelta löytyy varmasti kotoa jo virtapankki tai useampikin, mutta nämä saattavat herkästi jäädä laatikkoon pölyyntymään, mikäli ei ole valinnut juuri omaan käyttöön sopivaa powerbankia. Tässä blogipostauksessa käydään läpi hieman yleishyödyllistä tietoa virtapankeista sekä vinkkejä virtapankin valintaan. Syvennytäänpä aiheeseen!

xiaomi varavirtalähde lataamassa useita laitteita kerralla
Virtapankilla voi parhaillaan ladata useita laitteita samaan aikaan.

Miksi en saa virtapankista ulos täyttä kapasiteettia?

Yksi yleisimpiä kysymyksiä virtapankkeja koskien liittyy näiden kapasiteettiin. Perusmatematiikalla laskettuna voisi kuvitella, että jos puhelimen akkukapasiteetti on 4000 mAh, ja varavirtalähteen kapasiteetti on 12 000 mAh, pitäisi tämän riittää lataamaan luuri täyteen kolmesti. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole. Energiahäviön ja jännitteen muuntamisen vuoksi virtapankin todellinen kapasiteetti on noin 2/3 ilmoitetusta kapasiteetista. Lisäksi, todelliseen latauskertojen määrään vaikuttaa ladattavan akun kunto, virtapankin sisäisten akkujen kunto sekä osien laatu.

Virtapankin todellinen kapasiteetti on noin 2/3 ilmoitetusta kapasiteetista.

Käytännössä 100% hyötysuhde on mahdotonta saavuttaa nykytekniikalla. Samalla tapaa kuin paristoissa kielellä kokeilemalla tuntee, että paristossa on vielä virtaa, jää myös virtapankkiin aina hyödyntämätöntä kapasiteettia. Mikäli ladattava akku on huonokuntoinen tai vanha, ei tämä lataudu yhtä tehokkaasti kuin uusi, muutaman kerran täyteen ladattu akku.

Tavallisesti virtapankkien todellista kapasiteettia laskiessa on käytetty kaavaa

Kapasiteetti * akun kunto * hyötysuhde

Näissä on keskivertovirtapankin kohdalla käytetty lukuina sekä hyötysuhteessa, että akun kunnossa 80%. Näin siis esimerkiksi 10 000mAh akun todellinen latauskapasiteetti on

10000mAh*0.8*0.8= 6400mAh

Näin ollen 2000 mAh akku latautuu täyteen vain hieman yli kolmesti. Mikäli virtapankissa on käytetty laadukkaita osia, on hyötysuhde korkeampi ja esimerkiksi Xiaomi lupaa omille virtapankeilleen noin 90% hyötysuhdetta, jolloin oikea kapasiteetti on 10000mAh*0.9*0.8=7200mAh, eli saat hyvästä virtapankista helposti yli 10% keskivertopankkia enemmän ytyä irti.

virtapankki taskulampulla lataamassa puhelinta
Monessa varavirtalähteessä on lisätoimintona esimerkiksi taskulamppu.

Huonolaatuisessa pankissa hyötysuhde voi lähennellä 60%, jolloin todellinen kapasiteetti jää puoleen ilmoitetusta. Joitain powerbankkeja, joissa hyötysuhde on tavallista korkeampi ovat mm. Xiaomin virtapankit, joissa käytetään Samsungin ja LG:n tekniikkaa sekä Tronsmartin ja Baseuksen virtapankit. Myös monet pienemmät valmistajat ovat panostaneet laatuun ja me koeajamme virtapankkeja itse ja mikäli huomaamme, että esimerkiksi 5000 mAh virtapankki ei saa kännykän akkua edes puolilleen, jätämme tämän lisäämättä valikoimaan.

Mitä virtapankissa on sisällä?

Tavallisesti varavirtalähteen ulkokuori on verhoiltu esimerkiksi alumiini- tai muovikuoreen. Kuoren kätkemä teknologia ei sinänsä ole kovin monimutkaista. Käytännössä virtapankin sisältä löytyy tavallisesti yksi tai useampi akku, ohjainyksikkö sekä tähän kytketty USB-portti. Monessa virtapankissa on hyödynnetty valmiiksi helposti saatavilla olevia 18650-akkuja, jotka ovat hieman tavallista sormiparistoa suurempia. 7500mAh varavirtalähteessä saattaa esimerkiksi olla sisällä kolme rinnankytkettyä 2500mAh 18650-akkua.

virtapankki avattuna
Pitkälti tältä näyttää useiden varaviralähteiden sisusta.

Viime aikoina yhä useammassa virtapankissa on hyödynnetty samaa akkuteknologiaa kuin puhelimissa. Kännykkämallisia akkuja sisältävä virtapankki on käsintuntuvasti kevyempi kuin metallikuorelllisia 18650-akkuja sisältävä pankki, vaikka kapasiteetti ei välttämättä kärsi. Näin vanha ”Tää virtapankki on liian kevyt ollakseen noin iso” ei enää pidä paikkaansa.

Ohjainyksikkö on yksi ratkaisevista tekijöistä virtapankin laadussa. Käytännössä kaikissa virtapankeissa on sisällä oikosulkusuoja, mutta virtapankista riippuen näissä voi olla myös ylijännite- ja ylivirtasuoja, ylilämpenemissuoja tai muita sensoreita, jotka parantavat virtapankin turvallisuutta, sillä kyseessä on tavallisesti Lithium-ioni tai Lithium-polymeeriakku, jotka hyvästä turvallisuudestaan huolimatta eivät ole virheettömiä. Moni on lukenutkin tarinoista, joissa kännykän akku on palanut yhtäkkiä räjähdysmäisesti ilman selkeää syytä. Akkujen kanssa tuleekin olla aina varovainen, eikä virtapankkia tai puhelinta kannata jättää vahtimatta latautumaan. Virtapankkien, kuten muidenkin akkujen kohdalla, tulee muistaa, että nämä ovat ongelmajätettä. Ohjainyksikkö voi myös pitää sisällään tunnistimen, jonka avulla virtapankki osaa arvioida laitteen virrantarpeen ja säädellä virran syöttöä paremmin, jolloin varavirtalähteen hyötysuhde paranee.

Minkä kokoinen virtapankki on riittävä?

Virtapankkia hankkiessa kannattaa miettiä oma tarve suhteellisen tarkkaan. Monelle riittää pelkästään yksi varavirtalähde kaikkiin tilanteisiin, toiset tarvitsevat useamman. Joku saattaa miettiä, että kuka näitä tarvitsee ylipäänsä ja pärjää mainiosti ilman. Tarpeita on monenlaisia, kuten on laitteitakin.

varavirtalähde kiinnitettynä reppuun
Kiinnitä varavirtalähde kätevästi vaikka reppuun, niin se pysyy menossa mukana.

Monella kuitenkin on puhelin kourassa päivän mittaan useita tunteja, jolloin tarve virtapankille syntyy. Aamupalapöydässä luetaan puhelimen näytöltä ensin uutiset, sen jälkeen mahdollisesti työ- tai koulumatkalla katsotaan videoita tai pelataan pelejä ja päivän mittaan vastaillaan viesteihin ja puheluihin. Lisäksi jatkuvasti mastosta toiseen hyppivä signaali syö akkua aivan itsestään. Kotimatkalla alkaa jo taistelu akun hengissä pitämiseksi, mikäli sitä ei päivän mittaan ole päässyt lataamaan. Kuulostaako tutulta? Tässä vaiheessa alkaa virtapankki osoittautua erittäin hyödylliseksi. Esimerkiksi suurin osa 5000 mAh varavirtalähteistä on erittäin pienikokoisia, ja mahtuu näppärästi taskuun tai reppuun. Tällaisesta riittää yleensä puhtia lataamaan tavallisen puhelimen akku kerran lähes tyhjästä täyteen.

Suurin hyöty virtapankista on kuitenkin mielestäni matkalla tai vaelluksella. Matkaillessa tulee lähes poikkeuksetta lähdettyä hotellilta tai asunnolta aikaisin aamulla ja palattua takaisin vasta illalla. Ladattavia laitteita on puhelimesta kameraan tai tablettiin ja näitä ei välttämättä muista ladata joka ilta täyteen. Mikäli pakattuna mukaan ei ole sopivia latausadaptereita, ei lataus välttämättä onnistu vaikka latureita ja virtapankkeja olisikin matkassa. Muista siis reissuun mukaan virtapankin lisäksi myös laitteisiisi sopivat adapterit latausportteihin. Niiden avulla varmistat, että puhelin ei sammu juuri etsiessäsi illallisravintolaa tai kamerasta lopu virta nähtävyyksien äärellä.

virtapankki repun taskussa
Virtapankin sujauttaa näppärästi vaikka repun sivutaskuun.

Virtapankin hankintaa kannattaa siis lähestyä tarpeen mukaan: Mikäli tarve on jokapäiväisessä käytössä, suosittelen suhteellisen pienikokoista, noin 5000mAh virtapankkia. Matkoille, vaellukselle tai useiden laitteiden lataamiseen kannattaa hankkia suurempi, 20000mAh varavirtalähde. Muista kuitenkin, että pääsääntöisesti lentokoneeseen saa ottaa mukaansa varavirtalähteen, jonka energiasisältö saa olla enintään 100 Wh. Jos virtapankin energiasisältö on 100–160 Wh, tulee sen kuljettamiseen pyytää lupa lentoyhtiöltä. Varavirtalähteitä voi olla mukana enintään kaksi kappaletta. Eri lentoyhtiöillä käytännöt voivat kuitenkin poiketa toisistaan, joten varmista aina asia lentoyhtiöltä ennen matkaa!

Rugged-, langaton- tai kenties aurinkopaneelilla varustettu virtapankki?

Varavirtalähteitä on joka lähtöön ja moneen erilaiseen tarpeeseen: on esimerkiksi rugged-virtapankkeja, langattomia virtapankkeja ja aurinkopaneelilla varustettuja virtapankkeja. Jokaiselle näistä on oma käyttötarkoituksensa ja kohderyhmänsä. Tutustutaanpa näihin hieman tarkemmin!

rugged-virtapankki SUP-laudan päällä
Rugged-virtapankki ei säikähdä märistäkään olosuhteista.

Rugged-varavirtalähteet kestävät rajua menoa. Ne ovat suunniteltu kestämään kosteutta, vettä, iskuja, pölyä ja painetta. Parhaimmillaan ne ovat esimerkiksi eräolosuhteissa tai reissun päällä, jolloin virtalähteeltä vaaditaan erityistä kestävyyttä. Et varmastikaan halua, että virtapankkisi hajoaa kesken vaelluksen vesisateen takia tai tukkeudu pölystä pudotessaan hiekalle. Muuten rugged-virtapankit ovat täysin samanlaisia verrattuna normaaleihin virtapankkeihin, mutta ovat varustettu erilaisin veden-, iskun- ja pölynkestävyysluokituksin eli IP-luokituksin. Täysin samoja suojaluokituksia käytetään myös puhelimissa ja muissa laitteissa. Voit lukea tarkemmin laitteiden IP-luokituksista täältä. Lisäksi ne ovat ulkokuoreltaan räyhäkämpiä ja jämäkämpiä. Ota mukaan vaikka SUP-lautaretkelle!

Langaton varavirtalähde on toinen virtapankkityyppi, joka on erittäin suosittu. Nykypäivänä laitteiden langattomat latausmahdollisuudet ovat yleistyneet vauhdilla ja suuresta osasta uusia puhelimia löytyy jo langaton lataus. Tästä on myös virtapankkivalmistajat ottaneet onkeensa ja markkinoille on alkanut ilmestyä langattomia varavirtalähteitä. Langattomalla latauksella on monia etuja varsinkin mukavuuden ja helppouden kannalta, siksi on järkevää sisällyttää langaton lataus myös virtapankkeihin. Ehdottomasti yleisin langaton lataustekniikka on Qi-standardi, ja useimmat langatonta latausta tukevista laitteista tukee tätä tekniikkaa. Eri valmistajilla voi kuitenkin olla erilaisia langattomia lataustekniikoita, joten varmista että langaton varavirtalähde on yhteensopiva omien laitteidesi kanssa. Normaalisti langattomalla tekniikalla varustetusta virtapankista pystyy kuitenkin lataamaan myös aivan normaalisti latausjohdon kanssa. Langallinen lataus on langatonta latausta yleensä myös nopeampaa.

rugged-virtapankki aurinkokennolla
Aurinkokennolla varustettu virtapankki on paras vaihtoehto kun pistorasiaa ei ole lähettyvillä moneen päivään.

Yksi ehdottomasti mainitsemisen arvoinen varavirtalähdetyyppi on aurinkopaneelilla varustettu varavirtalähde. Ne ovat muuten täysin normaaleja virtapankkeja, mutta kuten varmasti jo arvasitkin, tällaisen pystyy lataamaan aurinkoenergialla täyteen kytkemättä laitetta ollenkaan pistorasiaan. Toki lataus onnistuu myös pistorasiasta normaaliin tapaan. Paras käyttökohde tällaiselle powerbank:ille on pitempi retki tai matka, jolloin tiedät, ettei pistorasiaa ole tavoitettavissa vähään aikaan. Esimerkiksi mökkireissulla erittäin kätevä laite, mikäli mökille ei ole kytketty sähköjä.

Suositukset valikoiman varavirtalähdeuutuuksista

Katso e-villen valikoiman uutuudet ja suosituksemme tämän hetken parhaista varavirtalähteistä.

Xtorm 20 000 mAh rugged-varavirtalähde

89,95 tai 16 € / kk(Klarna-osamaksu)

•Integroitu taskulamppu

•USB-A-pikalataus 3.0

•USB-C PD 130 W

Xtorm 10 000 mAh rugged-varavirtalähde

69,95 tai 12 € / kk (Klarna-osamaksu)

•Integroitu taskulamppu

•USB-A-pikalataus 3.0

•USB-C PD 18 W

Xtorm 10000 mAh varavirtalähde aurinkokennolla

59,95 tai 11 € / kk (Klarna-osamaksu)

•Roiskeenkestävä ja pudotuksenkestävä

•USB-A-pikalataus 3.0

•USB-C PD 20 W

Etkö löytänyt suosituksista sopivaa varavirtalähdettä? Ei hätää, e-villellä on laaja valikoima myös muita virtapankkeja, joista löydät takuulla tarpeisiisi sopivan. Muista katsoa myös laitteisiisi sopivat laturit ja kaapelit.