Vesidroneista voi tulla tulevien vuosien hittikategoria samaan tapaan kuin lentävät dronet ovat nyt yleistyneet (niin hyvässä kuin pahassakin). Näin povasi ainakin Helsingin Sanomat jo vuonna 2017 kesällä ilmestyneessä, tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa vesidroneja käsittelevässä jutussa. Hinta on jutun mukaan ainakin tällä hetkellä suurin vesidronejen yleistymistä jarruttava tekijä, mutta koska kategoria on verrattain uusi, kuluttajat hakevat myös laitteiden käyttötarkoitusta.
Nykyisellä hintatasolla arvioimme, että vesidronen early adopterit eli ensitestaajat tulevat puoliammattilaiskentältä sekä vakavampien vesiharrastuslajien ystävistä. Vesidroneja voi käyttää esimerkiksi kalastuksen, sukelluksen tai veneilyn ohessa kokemusta rikastamaan tai jopa ihan oikeisiin tehtäviin, mikä on aiemmilla työkaluilla ollut ehkä vaikea toteuttaa joustavasti tai kustannustehokkaasti.
Vesidrone kiinnostaa myös viranomaisia ja vapaaehtoistyöntekijöitä
Noin vuosi sitten Turun Sanomat kirjoitti jutun poliisin kiinnostuksesta käyttää vesidroneja mm. hukkuneiden etsinnässä. Myös vapaaehtoisten pelastus- ja etsintäryhmien riveistä on kantautunut kiinnostusta vesidronejen testailuun. Itse asiassa jo toissa vuoden lopulla e-villen asiakaspalveluun tupsahti viesti itse Reino Savukoskelta, legendaariselta hukkuneiden etsijältä, joka oli kiinnostunut testaamaan juuri niihin aikoihin kauppaan lisättyä Geneinno Poseidon -vesidronea. Viestittelimme jonkin aikaa Reinon ja hänen tiiminsä kanssa, mutta testiprojekti ei oikein päässyt kunnolla vauhtiin, ja vähän myöhemmin kuulimme harmiksemme Reinon jääneen eläkkeelle ansiokkaasta urastaan.
Vähän ennen viime joulua saimme yhteydenoton Marko Hyväriltä, joka johtaa Lumijoen etsintävene team ry:tä. Yhdistys jatkaa melko kirjaimellisesti Reinon elämäntyötä: hän nimittäin lahjoitti koko etsintäkalustonsa Markon porukalle eläköityessään. Tällä kertaa tähtien asennot osuivat kohdilleen ja saimme testikaluston toimitettua Lumijoelle hieman joulun jälkeen.
Siinä missä tuotepäällikkömme Tianyi on pystynyt ainoastaan kiinalaisen valmistajan omassa, hyvin pienessä altaassa testaamaan laitetta (ylläoleva video), Marko tiimeineen on suorittanut alkuvuonna jo pari testiä vesidronella Suomen talvi-ilmastossa. Tämä on tietenkin laitteen oikea käyttöympäristö, ja haluammekin raportoida tässä blogissa vedenalaisen dronen käyttökokemuksia sekä vinkkejä suoraan tehokäyttäjän näkökulmasta. Ja varsinkin nyt talvella, kun mainostimme että vesidrone on pilkkivalmis eli kestää myös pakkaset. Katsotaan pitävätkö väitteemme paikkaansa!
Marko tiimeineen on suorittanut jo pari testiä vesidronella Suomen talvi-ilmastossa.
(Disclaimerina mainittakoon, että annoimme Lumijoen etsintäveneen käyttöön varastollamme jo olleen ns. mediakappaleen, jota olemme lähettäneet alan lehtien testeihin ja joka on sikäli jo jonkin verran käytetty. Raportti ei siis kaikilta osin vastaa täysin uuden tuotteen käyttökokemusta, mutta koska Markon porukassa on melko taitavia insinöörejä ja nikkareita, testi sisältää myös paljon ensikäden kokemusta ja pieniä huoltoniksejä, joita valmistaja ei itse välttämättä tullut ohjeisiin laittaneeksi.)
Lumijoen etsintävene team ry:n testiraportti seuraa alla.
Ensituntuma vesidronesta
Aloitimme Poseidonin ensitestauksen sunnuntaina 6.1.19 klo 12.00. Testausaika: 1h, testauspaikkakunta: Lumijoki, Varjakka/Varjakan satama-allas. Vesistöalue: Perämeri. Pakkasta testaushetkellä oli -4,5 astetta, ja jäätilanne 35 cm. Vedensyvyys testauspaikalla oli 3m.
Itse asiassa tätä ennen eli edellisenä iltana suoritettiin valmisteleva toimenpide. Herkistimme laitteen potkurit, koska osa oli jumissa. Käyttöönotto sujui laitteen ohjeita noudattaen hyvin.
Poseidonin testikäyttäjiä oli yhteensä 6 henkilöä (Lumijoen etsintävene team ry:n jäsenet).
Laitetta on helppo oppia käyttämään, se toimi moitteettomasti lähes kaikilla ensikäyttäjillä. Laitetta ohjailtiin suoraan Samsung Galaxy -puhelimella. Mukana tullut ohjain oli valmiiksi rikki. Ohjaimen napeista jousi oli aiemmassa käytössä kuoleutunut tai pois kokonaan, ei tutkittu sitä tarkemmin (e-ville toim. huom: saatuamme raportin viallisesta lisäosasta tilasimme tehtaalta korvaavan ohjaimen, joka on matkalla Lumijoelle).
Kelalle laitettava wifipääte ei pysynyt kelan kiinnityksissä, mutta korjaustoimenpide oli hyvin yksinkertainen: nostamalla terävällä meisselillä kelan kannakkeen klipsiä hieman.
Suorituskyky pakkasella ja jään alla
Koska jään paksuus oli 35cm, laite tarvitsi hieman apua jään alle upotettaessa. Jään alla todettiin hieman epävakautta laitteessa. Se pyrkii kallistumaan sivuttain nopeusvalinnalla 1, mutta nopeusvalintaa nostamalla jo yhden pykälän 2-asentoon laite selvästi vakaantui ja oli hallittavissa.
Korkeuslukitusta kokeilimme pohjan lähettyvillä noin puoli metriä pohjasta irti mutta korkeusvakautus ei tuntunut toimivan ja tarvinnee jonkinlaisen päivityksen. Ajoimme manuaalisesti pohjalta ylös, mutta tässä vaiheessa potkureihin tuli tukosta pohjasta. Nostimme laitteen ylös vetämällä kaapelista ja puhdistimme kaikki potkurit ja kokeilimme uudestaan. Mielestämme laite tarvitsisi jonkinlaisen lisäjalaksen, joka estää sitä painumasta aivan pohjaan asti.
Laitetta on helppo oppia käyttämään, se toimi moitteettomasti lähes kaikilla ensikäyttäjillä.
Kamera ja videokuvaus sekä valaistus toimii hyvin, mutta kuvakulma saisi olla hieman ehkä laajempi, erityisesti meillä etsintäkäytössä. Myös valaistus saisi olla säädettävä eikä vain päälle/pois. Sameassa vedessä kirkasvalo tekee seinämää.
Laitteen etäisyyttä ja tarkkaa kulkureittiä on hankala päätellä, vaikka laitteessa on kompassi. Ideaalisti laitteessa olisi erillinen GPS-paikannin, joka piirtää lokia karttaan. Kaapelista voi kumminkin päätellä suunnan kirimällä kaapelin sekä laskea etäisyyden ja ajaa metrimäärällä ympyrämuotoisesti etsintäalueella.
Signaalijohto kelalla toimi hyvin: ei jäätymistä ja pysyi hyvin notkeana pakkasessakin. Laitteen pisin ajoetäisyys tässä testauksessa oli n. 30 metriä pääasiassa noin kolmen metrin syvyydessä.
Tietokone lisämonitorina sekä huoltotoimenpiteet ja vinkkejä
Puhelimen näyttö oli testauksessa liian pieni, ja se vääristi pohjanäkymiä. Ratkaisu oli ohjelmoida PC näyttämään erillistä kuvaa ja ainoastaan ajo tapahtuu Android-puhelimen välityksellä. Talvella sormet paleltuvat älypuhelinta käytettäessä muuten nopeasti, joten se ehjä ohjain tarvitaan kyllä tosityöskentelyyn pakkasella.
Käyttötoimenpiteen jälkeen laite on huolellisesti tyhjennettävä pystyasennossa (peräpotkurit alaspäin sijoitettuna), jotta vesi tulee laitteen sisältä pois sekä huuhdeltava vesijohtovedellä ja pidettävä kuivauksen ajan vielä pystyasennossa n. 1 vrk. Kuivauksen jälkeen laitteisto on ladattava ja pakattava kuivaan laitelaukkuun seuraavaa käyttökertaa varten.
Päivitys: lisätesti ja kuvaukset lauantaina 19.1. Perämerellä. Lämpötila: -20 astetta.
Dronen käyttäminen toisella testikerralla oli hieman hankalaa siltä osin, että laskeutuessa pohjan lähettyville laite tuppasi pyörähtelemään ylösalaisin. Huomasimme ohjekirjaa tarkemmin lueskeltuamme, että suolaisessa vedessä on suositeltavaa käyttää mukana tulleita lisäpainoja, joka vakauttaa vesidronea.
Aloimme kiinnittämään painoja droneen, mutta huomasimme ettei ettei se onnistunut, koska dronen pohjasta uupui kiinnitysmutteriholkkeja 2 kpl eivätkä painot pysyneet yhdellä pultilla paikallaan vaan pyrkivät kulkeutumaan sivusuuntaisesti. Poseidonin pohjaan oli kyllä tehtaalla tehty runkoon syvennykset muttereille ja ne onkin luultavasti liimattu syvennyksiin valmistuksen yhteydessä, mutta käytetystä laitteesta luultavasti on liimaus pettänyt ja mutterit lähteneet irti. Korjaamme laittamalla vastaavat uudet mutterit syvennyksiin ja liimataan ne kierrelukitteella paikoilleen, niin homman pitäisi pelittää jo seuraavalla testikerralla.
Muutoin lauantain osalta harjoitus meni hyvin ja kuvaaja sai hyvin kuvattua dronen käyttöä kun se oli liitettynä kannettavaan tietokoneeseen.
Kirjoitus on osa Vesidrone testissä -raporttisarjaa, jossa Lumijoen etsintävene team ry testaa e-villen toimittamaa Geneinno Poseidon I ROV vedenalaista dronea tosikäytössä. Lumijoen etsintävene on vapaaehtoisvoimin toimiva vedenalaiseen etsintään erikoistunut yhdistys, joka etsii vesistöihin kadonneita ihmisiä viranomaisten tai kadonneen omaisten pyynnöstä. Toiminta-alueena koko Suomi.
